Halusin kirjoittaa tämän blogijulkaisun valottamaan asiaa ja korostamaan kääntäjien roolia jokapäiväisessä arjessamme.
Otan esimerkiksi kuvitteellisen, joskin tavallisen, päivän.
Jos käännöksiä ei olisi…
…aamu alkaisi kehnosti. Aamun lehti olisi vähintäänkin ohut, jos ulkomaan uutistoimistojen julkaisemia tapahtumia ei olisi käännetty suomeksi julkaistaviksi. Samoin sarjakuvasivuilta puuttuisivat määrätyt sarjakuvat kuten esimerkiksi Lassi ja Leevi (tarkoitan: Calvin and Hobbes). Mikä aamu se semmoinen olisi? Radiostakin kuunneltaisiin vain kotimaan uutisia. Tieto ei yksinkertaisesti kanna rajojen yli, jos ei sitä käännetä. Ehkä jokunen ikivihreä laulukin olisi jäänyt syntymättä ja soimatta puhki radiossa, ellei alkuperäisestä olisi haluttu tehdä käännöskappaletta. Esimerkiksi Kari Tapion esittämä, Paul Reimanin sanoittama, ”Olen suomalainen” on käännös italiankielisestä laulusta nimeltä ”L’italiano”, joka tarkoittaa italialaismiestä.
Tieto ei yksinkertaisesti kanna rajojen yli, jos ei sitä käännetä.
Kohtaat yllättävän paljon käännöksiä jo aamutuimaan. Jos käännöksiä ei olisi, tunnetun tuotemerkin hammastahnapaketissa lukisi vain vierasta kieltä. Samoin tiikerimuroissa ja muissakin tuotteissa aamupalapöydässä, elleivät ne loput satu olemaan kotimaisia.
Käännettyjen tekstien lukeminen päivän aikana
Avaat tietokoneesi, näet pelkkää vierasta kieltä. Tietokone on tuotettu muualla, ohjelmisto ja käyttöliittymä mukaan lukien, ja käyttöliittymäsi on tavallisesti käännetty (t. lokalisoitu*) suomeksi. Vaikka voisitkin avata tietokoneen, et todennäköisesti osaisi kirjoittaa näppäimistölläsi, josta puuttuvat ääkköset. Alkuperäinen amerikkalainen QWERTY-näppäimistö (kuva 1) on aikoinaan lokalisoitu esimerkiksi Pohjoismaiden markkinoille juuri ääkkösiä tarvitsevien keskuuteen. Samoin ranskalainen näppäimistö (”AZERTY”) on hieman erinäköinen. Puhumattakaan muiden maanosien näppäimistöistä.
Kuva 1. Amerikkalainen QWERTY-näppäimistö (Wikipedia 2021).
Avaat sähköpostiohjelman. Sielläkin kaikki on vieraalla kielellä. Kaikkia toimintoja ei voi käyttää, jollei niitä ole lokalisoitu. Jos ajattelet “Mutta osaanhan minä englantia, voin käyttää ohjelmaa ihan hyvin”, mieti esimerkiksi ohjelmiston kellonaikoja: ilman lokalisointia ne olisi asetettu aikaan sinne, missä ohjelmisto on luotu. Jos ohjelmistoa ei ole lokalisoitu (siis käännetty ja esimerkiksi ohjelmoitu oikeaan aikaan sinun aikavyöhykkeellesi), et voi käyttää sitä – ainakaan normaalisti.
Kuinka paljon käytät tekstinkäsittelyohjelmaa päivittäin? Työssäsi kenties?
Tekstinkäsittelyohjelmien kanssa tilanne on sama kuin sähköpostin kanssa. Samoin taulukkolaskenta-, grafiikka- ym. ohjelmien. Ohjelmistojen toimintojen hyödyntäminen on todennäköisesti vaivalloisempaa, jos ne eivät ole äidinkielelläsi.
Entä miten luulet kännykkäsi toimivan ilman käännöksiä? Mitään puhelimista ei enää tuoteta Suomessa suomeksi (Nokiankin business language on English). Yksinäistä olisi, jos puhelimen toimintoja eli sen käyttöliittymää ja sovelluksia ei lokalisoitaisi. Rajoittuisiko puhelimesi käyttö, jos et voisi olla varma kaikista sen toiminnoista kielimuurin takia vai olisiko se yhtä luontevaa? Puhelin on kuitenkin kuin tietokone minikoossa, joten samat rajoitukset pätisivät siihen myös näppäimistön osalta.
*Lokalisointi tarkoittaa esimerkiksi ohjelmiston
kääntämistä tietylle (kieli)alueelle ja siinä otetaan huomioon
myös kielenulkoisia aspekteja, esimerkiksi ohjelmointiin tai
väreihin liittyviä lokaalisidonnaisia arvoja ja huomioita kuten
mittayksiköt. Lokalisointiin kuuluu myös pelien kääntäminen.
Käännettyjen tekstien lukeminen vapaa-ajalla
Miten Internetissä surffailu sujuisi ilman käännöksiä? Alun perin suomeksi kirjoitetun tekstin määrä on erittäin vähäinen siellä. Samoin uutisten määrä. Entä muu Internetin käyttö vapaa-ajalla: Facebook, Instagram? Olisiko niiden käyttö yhtä luontevaa jollain muulla kielellä? Et ehkä voisi käyttää kyseisiä palveluita totutulla tavalla ellei niitä ole jotenkin sopeutettu Suomen markkinoihin. (Tosin tässä hyvää olisi se, että kohdennettuja mainoksiakin olisi vähemmän.)
Jos käännöksiä ei olisi, loistaisivat myös ulkomaisten tuotteiden suomenkieliset mainokset poissaolollaan bussipysäkillä, radiossa, sosiaalisessa mediassa, televisiossa. Tyhjää olisi, ellei joku olisi kääntämässä yritysten ja markkinointitiimien ideoita ja mainoksia luettaviksemme.
Käytkö ostoksilla jossain ulkomaisessa ruokatuoteketjussa? Ostatko ulkomaisia tuotteita? Missä käytkin ruokaostoksilla, lueskelet varmasti myös tuoteselosteita. Oletko allerginen, noudatatko erityisruokavaliota? Oletko kiinnostunut tuotteen ravintosisällöstä, energiatiheydestä? Kaloreiden määristä? Missä maassa makaronisi tuotetaan? Entä valmistuotteet, mehut, säilykkeet? Minkä yrityksen tuotteita ostat, mistä maasta ne ovat lähtöisin? Kaikki nämäkin tiedot käännetään Suomen markkinoita varten.
Olet käynyt kaupassa, tehnyt ruoan, syönyt. Joit oluen ruoan kanssa, sitten iskee päänsärky. Voitko ottaa päänsärkytabletin oluen jälkeen? Pitää lukea lääkkeen pakkausselosteesta. Missäköhän maassa lääke on tehty? Millä kielellä pakkausseloste olisi, jollei sitä olisi käännetty? Lakisääteisesti lääkkeiden pakkausselosteiden pitää olla olemassa kaikissa tuotteissa, joita myydään EU:n vapaakauppa-alueella sen maan kielellä, josta tuote on ostettu. Toisin sanoen nekin täytyy kääntää ja tässä tilanteessa se on jo terveysturvallisuusasia.
Käännettyä viihdettä
Entä illalla raskaan päivän jälkeen? Haluaisit lepuuttaa jalkojasi ja kenties aivojasikin, huvittaisi ehkä katsoa suoratoistopalvelusta jotain. Niiden suurten ulkomaisten palveluntarjoajien, joiden ohjelmista kaikki on tekstitetty (eli käännetty). Kuinka suuri tarjonta katsottavasta ohjelmistosta onkaan kotimaista? Noin 0 %?
Miten on television laita? Tuon kapineen, joka sijoittuu kehityksen kaarella jonnekin kirjan ja suoratoistopalvelun välimaastoon. Kuinka paljon tarjontaa eri kanaviin sisältyy enää siinä kohdin, kun kaikki ulkomaiset tv-ohjelmat, jotka vaativat käännöksiä eli tekstitystä, poistettaisiin? Tässäkin kohtaa voi ajatella ”Osaan kieltä x niin hyvin, etten tarvitse tekstitystä”. Se voi olla mahdollista!
Uskon kuitenkin, että katsomiskokemuksesta katoaa vähintään pieni pala nautintoa silloin, kun aivojen pitää koko ajan tehdä töitä ymmärtääkseen ohjelman sisältöä, oli sitten kyse erittäin teknisestä auto-ohjelmasta, ulkomaisesta sisustus- tai remonttiohjelmasta, dokumentista syvänmerenkaskeloteista tai yhdysvaltalaiseen oikeusjärjestelmään keskittyvästä draamasarjasta. Tunnetko sittenkään jokaista aihealuetta niin hyvin että ymmärtäisit ohjelman ja rentoutuisit sitä katsoessa ilman käännöksiä?
Onneksi on kotimaisia ohjelmia. Paitsi että toisenkin kotimaisen kielen ohjelmat tekstitetään eli käännetään, niitäkään ei siis voisi katsoa samalla lailla ilman tekstittäjien (ruututekstien kääntäjien) panosta… Lisäksi nykyään myös ainakin YLEn ohjelmatarjontaan vaikuttaa myös saavutettavuusdirektiivi, joten yhdenvertaisuuden nimissä suomenkielisetkin ohjelmat pitää tekstittää.
Jos ei huvita viettää aikaa ruudun ääressä, voi tarttua kirjaan. Mahtuuko kokemusmaailmaasi ainoastaan kotimaisia teoksia, vai oletko tottunut seuraamaan kuuluisien kirjailijoiden, kuten englanniksi kirjoittavan J. K. Rowlingin ja George R. R. Martinin, brasilianportugaliksi kirjoittavan ja runoilevan Paolo Coelhon, venäjäksi kirjoittaneen Fjodor Dostojevskin tai tanskaksi satuilleen H. C. Andersenin, teoksia? Entä tunnetko teokset Kometjakten, Trollkarlens hatt, Pappan och havet (ehkä tutummin suomeksi alkuperäiskielestä käännettyinä ’Muumipeikko ja pyrstötähti’, ’Taikurin hattu’ ja ’Muumipappa ja meri’)? Koska olet viimeksi ajatellut, että näidenkin sanataideteosten viihdyttävyyden taustalla piilee itse asiassa asiansa osaava kääntäjä? Harry Pottereita on suomentanut kääntäjä Jaana Kapari-Jatta, Coelhon teoksia Sanna Pernu, Tulen ja jään laulu ‑romaanisarjan Satu Hlinovsky ja esimerkiksi Dostojevskin vuoden 2016 painoksen Idiootti-teoksesta on suomentanut Juhani Konkka ja Köyhää väkeä vuoden 2008 painoksen Martti Anhava. Tove Janssonin Muumi-kirjoilla on ollut vuosien varrella useita suomentajia.
Koska olet viimeksi ajatellut, että sanataideteosten viihdyttävyyden taustalla piilee itse asiassa asiansa osaava kääntäjä?
Nyt kun olet hetken miettinyt, minkälainen päiväsi olisi ilman käännöksiä tai kääntäjiä, voit hengittää vapaasti. Onneksi kääntäjiä kuitenkin on, joten et joudu jatkuvasti kohtaamaan ympärilläsi olevia tekstejä ainoastaan vieraalla kielellä. Kääntäjillä on itse asiassa aika suuri vastuu niistä teksteistä, joita luet päivän aikana. Voisi jopa (hieman idealistisesti) ajatella, että kääntäjillä on osavastuu siitä, etteivät suomen kielen taitomme joudu täysin rappiolle.
Voit halutessasi kuiskata tuuleen pienen kiitoksen kääntäjille.
Ps. Ennen kuin ajatuksesi ehtii liikkua siihen suuntaan, että kyllähän tämä kaikki hoituisi konekääntimen (esim. Google translate) avulla, kehotan miettimään uudestaan. Konekääntimet ovat kyllä loistava apu silloin, jos ei ole mitään käsitystä siitä, mistä tekstissä voisi olla kyse. 100‑prosenttisesti luontevaa tekstiä ne eivät tosin suomeen ainakaan vielä luo, eivät varsinkaan suoraan julkaisukelpoista tekstiä. Tästä kirjoitan tarkemmin jossain tulevassa blogipostauksessa.
